Mitä tekee kokemusasiantuntija?

Annukka Harjula aloitti helmikuussa kuuden kuukauden pestinsä kokemusasiantuntijana. Harjulan voi useimmiten tavata arkisin kello 9–15 keskussairaalan Palanssi-terveystietokeskuksessa.

Vielä pari vuotta sitten Annukka Harjula oli palkkatyössä pieneläinhoitajana. Häntä oli kuitenkin jo usean vuoden ajan vaivannut toistuva migreeni, joka teki työnteon hankalaksi. Ajatus juoksi tukkoisasti, ja hektinen työ aiheutti stressiä ja väsymystä.

– Kaikista kuvaavin nimi oireille on ”aivosumu”. Uuvuin töissä, ja sen jälkeen aivot eivät pelittäneet kuten pitäisi, Harjula sanoo.

Paljastui, että migreeni oli osa kroonista väsymysoireyhtymää CFS:sää, jota Harjula sairastaa. Harjula ja työnantaja päätyivät yhdessä purkamaan työsopimuksen, koska sairaus esti työskentelyn tarkkuutta vaativissa tehtävissä.

– Päätöstä seurasi masennusoireita, kun työt loppuivat ja tulot laskivat, Harjula muistelee.

Silta potilaan ja ammattilaisen välillä

Pelastus oli kuitenkin sairaalan kautta saatu tieto kokemusasiantuntijakoulutuksesta. Se valmentaa sairauden kokeneita tai heidän läheisiään tukemaan muita potilaita tai osallistumaan palveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen.

Nyt Annukka Harjula työskentelee palkkatuella Keski-Suomen keskussairaalassa kokemusasiantuntijana. Hän tapaa terveydenhoidon ammattilaisia, potilaita ja heidän läheisiään.

Pääpaino Annukka Harjulan työssä on tiedottaa kokemusasiantuntijan toiminnasta, välittää kokemusasiantuntijoita tilattuihin tehtäviin sekä kehittää Terveystietokeskus Palanssin toimintaa.

– Tavallaan kokemusasiantuntija on siltana potilaan ja ammattilaisen välillä. Ensisijainen tehtävämme on tuoda asiakkaan ja potilaan näkökulmaa osaksi palvelujen suunnittelua, kehittämistä, toteuttamista sekä arviointia.

Koulutus 8 kuukautta

Kokemusasiantuntijan koulutus kesti kahdeksan kuukautta. Koulutuksesta vastasi Keski-Suomen sairaanhoitopiiri ja Arjen Mieli -hanke. Sen aikana ohjattavat opettelivat ottamaan etäisyyttä sairauteensa ja käsittelemään sitä ulkopuolisen silmin.

– Paljon auttoi, että saimme ryhmässä puhua omista asioistamme ja vain purkaa pahimman tulvan ulos, Harjula sanoo.

Kukin laati omasta sairaudestaan tarinan, joka auttoi aiheen käsittelyssä. Koulutukseen kuului myös paljon käytännön tietoa ryhmänohjauksesta, viestinnästä, sairauksista ja niiden hoidosta.

Syyskuussa koulutuksesta valmistui yhteensä 21 kokemusasiantuntijaa, jotka ovat nyt pääasiassa sairaanhoitopiirien, kuntien ja oppilaitoksien käytettävissä ympäri Keski-Suomea.

Kokemus tärkein työkalu

Kokemus on tärkein yksittäinen työkalu Harjulan nykyisessä työssä. Oman sairauskokemuksena vuoksi hänellä on erityinen valmius antaa toivoa sairastavan elämää, vinkata kuinka arjessa pärjää ja toimia rohkaisevana esimerkkinä siitä, että sairaudesta voi selvitä.

– Esimerkiksi mielenterveyspuolelta olemme saaneet todella hyvää palautetta, siitä että elämäntapa- ja vertaisryhmissä on mukana kokemusasiantuntija. Luottamus ryhmän sisällä vahvistuu ja ryhmäläiset rohkaistuvat kertomaan asioistaan avoimemmin, kertoo vs. terveyden edistämisen ylihoitaja Nina Peränen Keski-Suomen sairaanhoitopiiristä.

Joskus keskustelu on suurin apu, jonka kokemusasiantuntija voi tarjota.

– Huolen kertominen on monelle sairaalle ja läheiselle se tärkeä asia. Usein auttaa, että jollain on hetki aikaa kuunnella, Annukka Harjula sanoo.